Eilen päätin lähteä koirien kanssa metsään lenkille. Aluksi oli hankalaa saada kaksi temppuilevaa koiraa kulkemaan nätisti, mutta lopulta onnistuin, ja pääsimme tutulle rantapolulle. Inka sai juosta vapaana, mutta Otto sai alkumatkasta tyytyä kulkemaan hihnassa. Hyvän tovia kuljettuamme pääsimme puiden suojaan metsään, joten Otonkin voi päästää irti (hihna kaulassa, varmuuden vuoksi!). Metsässä oli onneksi polku, ja sen loputtua syviä askeleita, sillä niin suuressa lumimäärässä olisi ollut raskasta tarpoa! Lenkin keskivaiheilla pidimme pienen tauon. Taskussani oli nappulapussi, joten en jättänyt hyödyntämättä sitä. Käskin Oton ja Inkan istumaan vierekkäin, sillä aijoin kuvata niitä. Kuvasta tuli aika hauska, ja molemmat palkittiin (Otto tosin makasi istumisen sijaan...) Sitten vuorossa oli pelkkä istuminen. Inkalta se sujui helposti. Kun Inka sai palkkion, Otto istui ilman käskyä. Ajatteli varmaan;" jos kerran toikin sai istumisesta palkan, nii kyl munkin tarvii saada!" Kaikenkaikkiaan lenkki oli ollut tosi kiva, paitsi ehkä Otolle lopussa;kuka nyt tahtoisi, että turkissa roikkuu nyrkin kokoisia lumipalloja???
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti